Epätoivoisesti painoa ja tulosta alas

Kokeilin tänään ensimmäistä kertaa tablettia näppiksen suojakotelosta taitettavaan telineeseen. Tämähän toimii! Asentoja on kaksi, melko pysty ja sitten hiukan loivempi. Juuri tuossa loivemmassa asennossa teline on nyt kun kirjoitan sohvalla, näppis sylissä ja tabletti vieressä.

Tavallaan asentoja on toki kaksi lisää, kun laittaa tabin lappeeltaan, mutta siihen Belkin on parempi, kun sen asennot ovat säätövapaita. Mutta kyllä tämä tässkin näyttäis olevan ok. Ehkä on vain miellyttävämpää kirjoittaa näyttö pystyasennossa.

,Onhan tässä näitä ylimääräisiä näppejä ja android näpit puuttuu, mutta touch-n-feel on ok. Syy Logitechin iPadille tarkoitettuun bt-näppikseen on yksinkertainen - Logitech ei myy näitä Androidille Euroopassa, kun oli jotain sotkua myymisen kanssa ylipäänsä. Siis Galaxy Tabin. En tiedä johtuiko N8:n kanssa kytkemisestä, mutta äsken oli vähän vaikeuksia saada tarttumaan. Kohtsillään pitäis lukaista Virkkusen toimittamat artikkelit osaamisen johtamisesta muutoksessa ja uuden näppiksen kunniaksi ajattelin kirjoittaa niistä referaatit. Teknofriikkausta - en olisi uskonut...

Tieteen filosofian tentistä kakkonen, essee nosti kurssin arvosanaksi kolmosen.
Kasvatusfilosofian tentistä hylsy, kuin myös kurssista.
Oppimisen ja opetuksen teoreettisista perusteista - oppimispäiväkirja ja kurssi vitonen.

Johtopäätös: huono lukemaan, hyvä kirjoittamaan.

Rasittavaa kun ei ole oikeasti mitään kirjoitettavaa. Jäin ihan koukkuun edellisen kurssin kirjoittamiseen. Nyt kun ei ole mitään teoritoita vertailtavana ihmettelen mistä sitä kirjoittaisi. Politiikkaan en uskalla koskea, kun en siitä riittävästi tiedä (kohtuullinen ennakkosensuuri), lätkästä vielä vähemmän.

antaa olla

Koulujuttua kirjottaessa tuli seuraavanlainen koulutuksellinen / opetuksellinen näkemys mieleen. Tämä on ideaali, joka ei toimi joka ikisessä oppimistilanteessa, mutta tarkoituksena on ottaa siitä kuhunkin tilanteeseen sopivat avut opettajan työssä.

I Hermeneuttinen kehä:
Koulutuksen alussa kerrotaan jäsennellysti:
1. tavoite
2. työkalut tavoitteeseen pääsemiseksi sekä
3. työkalujen suhde keskenään ja tavoitteeseen

II Konstruktivismi:
Työkalut ovat vain apuvälineitä tiedonhakuun ja jäsentelyyn.

III Behaviorismi:
Oppijat näin siis ehdollistetaan etsimään, yhdistämään ja luomaan tietoa itse ja yhdessä.


Jo pelkkä kevyt ohjenuora yhdistää luontevasti perinteisesti vastakkaisina nähdyt konstruktivismin ja behaviorismin käytännöllisellä ja ymmärrettävällä tavalla.

Lisänä hermeneutiikka, joka voidaan purkaa konstruktivismiksi, mutta on tässä esitetty puhtaasti omana teorianaan asiakohtien sekoittumisen vaaran välttämiseksi.


Opittavan asian syvyydestä riippuen mukaan on tuotava vielä sosiaalinen ja kulttuurinen vaikuttuneisuus, Malisen särö, Mezirowin merkitysperspektiivi, sekä Mälkin oppimisteoria. Näiden yhdistämistä edellä mainittuihin pitää tarkastella vielä erillisesti.

En usko keksineeni pyörää uudestaan, mutta näin minä näen eri oppimisteorioiden suhteessa toisiinsa ja näiden käytönnöllisen hyödyntämisen.

Saa nähdä onko näistä ikinä artikkelikokoelmaksi, mutta tässä on jostain syystä tullut painetta saada asioita ulos tännekin kirjoittamalla.

Tänään oli selkeästi eka kerta ft:n kurssilla, kun jutut lähentelivät ylilentoa omasta ymmärryksestä. Aiheena oli merkitysperspektiivin ja sen raamissa olevan mukavuusalueen käsitteistö.Oppimisen kannalta itseasiassa tuon mukavuusalueen laidoilla heiluvat rajatuntemukset, joiden käsittelyn kautta pääsisi reflektioon.

Koko tämä Malinen, Mezirow ja niitä yhdistelevä Mälkki, särön tai hämmentävän ristiriidan aiheuttama reflektion ilmaantuminen, on mielestäni vähintäänkin kysymyksiä aiheuttavaa. Onko särö pakollista? Onko oikeasti tapahduttava jotain elämää sykähdyttävää - negatiivista - , jotta ihmisen merkitysperspektiivi voi muuttua? Toisin sanoen, onko niin sanotusti oikean oppimisen mahdoton tapahtua positiivisessa kontekstissa?

Ft:n näkemys on ilmeisesti sellainen, että kunkin ihmisen oma merkitysperspektiivi luo raamit mukavuusalueelle. Ja tämä vietynä niin teoriteettiselle tasolle, että kullakin on omansa. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että seikkailugeenin omaavat - kuten Katariina sen sanoi - ovat mukavuusalueellaan silloin kun saavat seikkailla. Edellinen siis vastakkaisena tilanteena perinteiselle näkemykselle siitä, että mukavuusalue olisi aina sohva :)

Melko relevanttina asiana näkisin myös pseudoreflektoinnin tai kontekstireflektoinnin. Näillä termeillä tarkoitan ft:n väikkärissä ilmaisemaa mukavuusalueen sisällä tapahtuvaa reflektointia. Reflektointi sinänsä voi olla aitoa, mutta oppiminen on jo opitun kertaamista ja lisäämistä, eikä vaikuta merkitysperspektiivin muuttumiseen. Pahasti sanottuna se on siis itseään toteuttavaa ennustusta ja oman pienen maailman sisällä pelaamista.

Tässä jäi monta ajatusta esittelyn tasolle ilman syvempää avaamista. Syiksi voin mainita kyvyttömyyteni purkaa näitä sekä ajan puutteen.

Suuret kiitokset kurssin A 1.3. Oppimisen ja opetuksen teoreettisen perusteet luennoitsijalle - it is going to be difficult, if not impossible, to top it. Rly.

Lääpälläni tabletin Thinking Space sovellukseen ja Swype softaan \o/

Hillitön maaninen fiilis kirjoittaa, etenkin tän päivän jutuista! *ei mitään metaa tähän* Meidän filosofian tohtori Kaisu esitteli ajatuksen siitä, että erilaiset teoriat ovat taskulamppuja, joiden avulla voidaan valaista tiettyä osaa jostain kohteesta.

Aihepiirin keissit olivat oppimistapahtumia ja teoriat oppimisen eri teorioita. Analogia iski mieleeni todella hyvin - pidin sen selkeyttävästä aspektista, että jokaisella teorialla on sanansa, muttei mikään teoria yksin voi "valaista" koko keissiä. Oma jatkeeni analogiaan on, että lamput ovat eri värisiä.

Ajattele seisovasi pimeässä huoneessa, missä on valkoiset seinät. Laitat kädessäsi olevan punaisen taskulampun päälle ja näet seinän punaisena. Vastaavasti vihreällä lyysillä näet seinän vihreänä. Idea tässä jatketussa analogiassa - jota siis Kaisu jatko-jatkoi, kun värit tulivat mukaan - on subjektin ajatus ensin seisovan täysin pimeässä ja saavan jonkinlaisen kuvan kohteesta. Tässä vaiheessa tulisi huomion kiinnittyä siihen miten tuo valittu valo tuo vain sen sisäänrakennetut ajatukset ja lähtökohdat esittämään, valaisemaan, kohdetta. Teorioiden puolelta ajateltuna tämä näyttäytyy siis siten, että millään yksittäisellä teorialla et saa kohteesta millään kaikkea irti, vaan kriittinen takaisinkytkentä on välttämätön. Lisäksi suhteuttaminen ja vertailu muiden teorioiden kanssa ansaitsee paikkansa, vaikka siellä se jokin mielitty onkin (terkkuja Annelille).

Itselläni on John Deweyn vandalisoima pyrkimys varmuuteen ohjannut maailmankuvaani koko elämäni ja on myönnyttävä Malisen särö-ajatteluun siinä mielessä, että itse olen kokenut suurimmat oppimisen tarpeet - näin aikuisiällä - tiukkojen tilanteiden yhteydessä. Päinvastoin kuin pragmaattinen maailmankuva esittää, olen ajatellut, että on oikeasti olemassa jokin 'totuus', jokin asia mikä on varmaa. Joka päivä elämä näyttää minulle koko ajatuksen olevan absurdi. Huonoksi hokemakseni on muodostumassa 'Ei täällä mikään olekaan valmista'. Tässä vaiheessa ehkä on huomattavissa myös kasvisäänen heräämistä. Miksei kaikki olekaan valmista? Työnkuvauksien, ohjeiden ja prosessikuvauksien luvattua maata ei ollutkaan! Vaan oli, kun seuraavat uudet työntekijät tulivat.

Pistin organisaatiossa eteenpäin Varilan huoneentaulun. Ideaalitilanteessa pääsen teettämään sen neljän osaston - kukin noin viisi henkeä - kanssa. Mielenkiintoista on nähdä yhtymäkohdat ja se, miltä taulu näyttää puolen vuoden kuluttua: tuliko siihen liikaa aikasidonnaisia ajatuksia, onko se vielä puitteiltaan pätevä, jossei niin miksei ja niin edelleen.

Ajatuksena koko tekstissä on, että mitä useampi perspektiivi, niin sitä parempi kokonaiskuva. Edellinen lause on kehäteoria.

Tosin ollu jo viikon, mutta on se parempi olla tasana, ku nousta.

Olo on miellyttävän kevyt.

Ja sitten opiskeluasiaa:

KT PO	2010s-2011k	25 op	350;-
KT AO	2011s-2014k	55 op	440;-
JOS PO	2014s-2015k	25 op	250;-
JOS AO	2015s-2016s	35 op	315;-
??+ AO	2017k	25 op	250;-
YO	2017	20 op	??+
TOT	2010-2017	185 op	~1600;-

Eli KT Kasvatustieteen PO Perusopinnot ja AO Aineopinnot + JOHTAMISEN SIVUAINEKOKONAISUUS (JOS) ja sit vielä jotkut perusopinnot sekä YO Yleiset opinnot ja kandin paperi on valmis.

,Tänään oli aamupaino 79,7 kg \o/